Google Preferred Sources — mitä se tarkoittaa AI-näkyvyydelle?
SEO- & AEO-strategi | AEOvara perustaja
Olen tekoälyajan hakukoneoptimoinnin (AEO) asiantuntija, joka auttaa yrityksiä löytymään sieltä, mistä vastauksia nykyään etsitään.
Google Preferred Sources on toiminto, jolla hakija voi merkitä haluamansa sivustot ensisijaisiksi lähteikseen — jolloin Google näyttää niiden sisältöä hänelle useammin. Elokuussa 2025 se oli kapea uutismedioiden ominaisuus kahdessa maassa. Huhtikuussa 2026 se laajeni globaaliksi, ja tänään se vaikuttaa Top Storiesin lisäksi myös AI Overviews- ja AI Mode -vastauksiin. Se ei ole rankkaussignaali eikä nosta sivustoasi kenenkään muun haussa kuin sen käyttäjän, joka napin painaa — mutta se on tällä hetkellä ainoa mekanismi, jolla ihminen voi itse kallistaa Googlen tekoälypintoja sinun sivustosi suuntaan.
Käyn tässä artikkelissa läpi mitä toiminto oikeasti tekee, mitä se ei tee, ja miten lisäsin napin AEOvaran omille sivuille — mukaan lukien kolme asiaa, jotka selvisivät vasta kun tein sen käytännössä.
Mikä Google Preferred Sources oikeasti on?
Se on hakijan oma asetus, ei sivuston ominaisuus. Käyttäjä avaa Googlen lähdeasetukset, hakee sivuston nimellä tai verkkotunnuksella ja rastittaa sen. Tämän jälkeen Google painottaa kyseisen sivuston sisältöä hänen hakutuloksissaan — muiden käyttäjien tuloksiin sillä ei ole mitään vaikutusta.
Tämä on tärkein yksittäinen asia ymmärtää: kyseessä ei ole hakukoneoptimoinnin temppu, jolla sijoitus paranee. Kyseessä on uskollisuusmekanismi. Se palkitsee sivustoja, joilla on ihmisiä jotka haluavat nähdä niitä uudelleen — ei sivustoja, jotka osaavat teknisen optimoinnin parhaiten.
Valinta tallentuu käyttäjän Google-tilille, joten se seuraa häntä laitteelta toiselle. Se toimii myös molempiin suuntiin: käyttäjä voi yhtä lailla vähentää lähteitä, joita ei halua nähdä.
Miksi tämä muuttui vuonna 2026?
Aikajana kannattaa tuntea, koska verkossa liikkuu paljon vanhentunutta tietoa aiheesta. Moni suomenkielinen ja englanninkielinen lähde nojaa yhä elokuun 2025 julkistukseen, jonka tiedot eivät enää pidä paikkaansa.
- Elokuu 2025: julkaistaan Yhdysvalloissa ja Intiassa. Vaikuttaa vain Top Stories -osioon, eli käytännössä uutismedioihin.
- 30.4.2026: laajenee globaaliksi kaikille kielille, joilla Google-haku toimii. Suomi mukaan lukien.
- 20.8.2026: Google julkaisee upotettavan napin, jonka mikä tahansa sivusto voi lisätä omille sivuilleen.
Googlen itse raportoimien lukujen mukaan valittuja lähteitä oli joulukuussa 2025 noin 90 000 ja elokuussa 2026 jo yli 600 000. Google on myös kertonut sisäisiin tutkimuksiinsa vedoten, että käyttäjä klikkaa ensisijaiseksi merkittyä lähdettä keskimäärin noin kaksi kertaa todennäköisemmin kuin muita tuloksia.
Taustasyy on avoin salaisuus: tekoälyvastaukset ovat leikanneet sivustojen klikkiliikennettä, ja Preferred Sources on osa Googlen vastausta julkaisijoiden tyytymättömyyteen. Se on siis yhtä aikaa aito työkalu ja suhdetoimintaa — ja molemmat puolet kannattaa pitää mielessä, kun arvioi sen hyötyä.
Miten Preferred Sources vaikuttaa tekoälyvastauksiin?
Tämä on koko aiheen kiinnostavin osa answer engine optimizationin eli AEO:n kannalta, ja se on myös uusin. Googlen oma dokumentaatio kertoo, että ensisijaiseksi merkityn lähteen sisältö voidaan korostaa preferred-merkinnällä paitsi Top Storiesissa, myös AI Modessa ja AI Overviews -vastauksissa niillä kielillä ja alueilla, joilla nuo toiminnot ovat käytössä.
Merkitys on periaatteellinen. Tekoälyhauissa sivuston näkyvyys on tähän asti ollut täysin mallin ja hakujärjestelmän päätettävissä: sivusto joko päätyy vastaukseen tai ei. Preferred Sources antaa ensimmäistä kertaa käyttäjälle itselleen vipuvarren siihen, mitä lähteitä tekoälyvastaus painottaa hänen kohdallaan.
Käytännön mittakaava kannattaa silti pitää realistisena. Vaikutus rajoittuu niihin ihmisiin, jotka ovat tehneet valinnan — se ei ole skaalautuva näkyvyyskanava vaan olemassa olevan yleisön syventämistä. Jos haluat vaikuttaa siihen, miten tekoäly ylipäätään näkee sivustosi, työ tehdään muualla: AI Overviewsin ja AI Moden lähdelogiikassa ja sisällön rakenteessa.
Toimiiko tämä Suomessa ja suomeksi?
Kyllä. Googlen dokumentaation mukaan Top Stories -osalta toiminto on käytettävissä kaikilla kielillä, joilla Google-haku toimii, eli myös suomeksi ja suomalaisella verkkotunnuksella.
Tarkistin asian käytännössä ennen kuin lisäsin napin: aeovara.fi löytyy Googlen lähdevalitsimesta, ja käyttöliittymä on kokonaan suomeksi. Google käyttää siitä nimitystä Lähdeasetukset, ja valinnan yhteydessä puhutaan ensisijaisista lähteistä ja omista lähteistä.
Tämä sanasto kannattaa kopioida napin tekstiin sellaisenaan. Jos nappi lupaa yhtä ja Googlen ruutu sanoo toista, käyttäjä epäröi juuri siinä kohdassa, jossa häntä pyydetään tekemään valinta.
Yksi yksityiskohta löytyi vain lähdevalitsimen omasta pienestä huomautuksesta, ei dokumentaatiosta: lähteet, joita ei päivitetä säännöllisesti, eivät välttämättä ole käytettävissä. Julkaisutahdilla on siis merkitystä sille, pysyykö sivusto valittavissa — vaikka Google ei kerro mitään tarkkaa rajaa.
Näin lisäsin napin AEOvaran sivustolle
Google tarjoaa kolme toteutustapaa. Valinta ei ole makuasia, vaan sillä on oikeita seurauksia sivuston nopeudelle ja hallittavuudelle.
| Toteutustapa | Mitä se vaatii | Kenelle |
|---|---|---|
| Vakio-JavaScript | Googlen skripti joka sivulle + yksi div. Valmis, automaattisesti lokalisoitu nappi. | Nopein käyttöönotto, jos kolmannen osapuolen skripti ei haittaa |
| Edistynyt JavaScript | Sama skripti, mutta oma ulkoasu ja oma laukaisin | Kun haluat Googlen modaalin mutta oman designin |
| Deeplink | Pelkkä tavallinen linkki Googlen lähdeasetuksiin | Kun nopeus, hallittavuus ja evästekäytännöt ratkaisevat |
Valitsin deeplinkin. Perustelu on suoraviivainen: Googlen valmis nappi vaatii kolmannen osapuolen JavaScriptin lataamisen jokaisella sivulla. Se on suorituskykykustannus, se sotkeutuu helposti välimuisti- ja optimointiliitännäisten kanssa, ja se tuo evästesuostumukseen ylimääräisen kysymyksen. Deeplink on pelkkä linkki — siinä ei ole mitään mikä voisi mennä rikki.
Vastineeksi menetin yhden asian: Googlen JavaScript-versio pitää käyttäjän omalla sivulla ja hoitaa valinnan ponnahdusikkunassa, kun taas deeplink vie hänet hetkeksi Googleen. Se on aito ero käyttökokemuksessa, ja jos sivustollasi ei ole nopeus- tai välimuistirajoitteita, JavaScript-versio on perusteltu valinta.
Kolme asiaa, jotka selvisivät vasta käytännössä
1. Nappi toimii vain sisäänkirjautuneille. Avasin linkin ilman Google-kirjautumista ja päädyin suoraan tilin kirjautumissivulle. Valinta tallentuu Google-tilille, joten ilman kirjautumista koko toimintoa ei ole. Tämä yksi havainto ratkaisi sijoittelun kokonaan.
2. Sivuston kelpoisuus kannattaa tarkistaa ennen kuin nappi lisätään. Toiminto kattaa verkkotunnukset ja aliverkkotunnukset, mutta ei alihakemistoja — ja sivuston on ylipäätään löydyttävä Googlen lähdevalitsimesta. Tarkistus vie kymmenen sekuntia, ja ilman sitä nappi voi johtaa umpikujaan.
3. Paras paikka ei ole sivuston yläosa. Sijoitin napin blogiartikkelien loppuun jakonapin viereen ja footteriin — en etusivun yläosaan. Syy on sekä kirjautumisseinä että ajoitus: "haluan tätä lisää" on signaali, jonka ihminen antaa mielellään sen jälkeen kun on saanut jotain hyödyllistä, ei ennen sitä. Etusivun kärjessä nappi kilpailisi varsinaisen toimintakehotteen kanssa ja lähettäisi kylmän ensikävijän kirjautumisruudulle.
Ulkoasusta vielä yksi huomio: Googlen oma valmis nappi on musta pohja ja valkoinen teksti. Tummalla sivustolla se katoaa taustaan, joten käänsin värit toisin päin. Google-logo sen sijaan pysyy aina alkuperäisissä neliväreissään — sen värittäminen omiin brändiväreihin on ainoa asia tässä, joka on oikeasti tavaramerkkiongelma.
Mitä nappi ei tee — kolme yleistä väärinkäsitystä
Se ei ole rankkaussignaali. Preferred Sources ei paranna sivuston sijoitusta orgaanisessa haussa eikä vaikuta siihen, miten Google arvioi sivuston laatua. Jos joku myy sitä sinulle hakukoneoptimointina, hän joko ei tiedä mistä puhuu tai toivoo ettet tiedä.
Se ei tavoita kirjautumatonta kävijää. Merkittävä osa sivuston kävijöistä ei ole kirjautuneena Google-tilille juuri sillä hetkellä. Heille nappi on parhaimmillaankin kirjautumiskehotus.
Se ei näy Search Consolessa. Tähän palataan seuraavassa osiossa, koska se on toiminnon kiusallisin ominaisuus.
Miten mittaat vaikutusta, kun Google ei kerro sitä?
Rehellinen vastaus: et täysin voi. Google ei erittele Search Consolessa, kuinka moni on valinnut sivustosi ensisijaiseksi lähteeksi eikä sitä, paljonko liikennettä tulee "omista lähteistä". Puolisen vuotta toiminnon julkaisun jälkeen julkaisijat ovat kertoneet alan medioille, etteivät he pysty todentamaan Googlen lupaamaa hyötyä omasta datastaan.
Tämä kannattaa sanoa ääneen, koska se muuttaa sen, miten toimintoon pitäisi suhtautua. Kun vaikutusta ei voi mitata, sitä ei voi myöskään optimoida — eikä sille kannata asettaa liikennetavoitetta.
Käytännössä voit silti tehdä kaksi asiaa. Mittaa napin klikkaukset omalla analytiikallasi ulkoisena linkkitapahtumana — se kertoo kuinka moni edes yrittää, ja se on ainoa luku josta saat suoraa palautetta sijoittelun toimivuudesta. Ja seuraa tekoälyvastausten mainintoja erikseen, koska juuri siellä vaikutus näkyisi ensimmäisenä; tähän on omat menetelmänsä, joita käyn läpi AI-sitaattiseurannan oppaassa.
Kannattaako nappi sinun sivustollesi?
Toteutus maksaa käytännössä nolla, jos se tehdään deeplinkinä. Kysymys ei siis ole kustannuksesta vaan siitä, viekö nappi huomiota joltain tärkeämmältä.
| Tilanne | Kannattaako? |
|---|---|
| Julkaiset säännöllisesti sisältöä, jolla on palaavia lukijoita | Kyllä — tämä on toiminnon ydinkäyttötapaus |
| Asiantuntijabrändi, jolle näkyminen tekoälyvastauksissa on tavoite | Kyllä, mutta uskollisuustyökaluna, ei näkyvyyskanavana |
| Verkkokauppa tai puhdas myyntisivusto ilman sisältöä | Ei — toiminto painottuu sisältöön, ja nappi vie tilaa ostopolulta |
| Sivusto, jota päivitetään harvoin | Ei toistaiseksi — Google varoittaa, ettei harvoin päivittyvä lähde välttämättä ole valittavissa |
| Odotat siitä mitattavaa liikennekasvua | Ei — mittaustietoa ei ole saatavilla |
Oma kantani: lisää nappi, jos julkaiset säännöllisesti — mutta kirjaa se brändi- ja uskollisuustoimenpiteeksi, älä liikenteen hankintaan. Ja pidä se paikassa, jossa se ei kilpaile varsinaisen toimintakehotteesi kanssa.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on Google Preferred Sources?
Google Preferred Sources on hakijan oma asetus, jolla hän voi merkitä haluamansa sivustot ensisijaisiksi lähteiksi. Google painottaa tämän jälkeen näiden sivustojen sisältöä hänen hakutuloksissaan — Top Storiesissa sekä AI Mode- ja AI Overviews -vastauksissa. Valinta koskee vain sen tehnyttä käyttäjää.
Parantaako Preferred Sources hakukonesijoitusta?
Ei. Se ei ole rankkaussignaali eikä vaikuta orgaaniseen sijoitukseen. Vaikutus rajoittuu niiden käyttäjien hakutuloksiin, jotka ovat itse valinneet sivuston ensisijaiseksi lähteekseen.
Toimiiko Google Preferred Sources Suomessa?
Kyllä. Toiminto laajeni globaaliksi 30.4.2026 ja on Googlen mukaan käytettävissä kaikilla kielillä, joilla Google-haku toimii. Googlen lähdeasetukset näkyvät suomeksi, ja suomalaiset verkkotunnukset löytyvät valitsimesta.
Miten lisään Preferred Sources -napin sivustolleni?
Vaihtoehtoja on kolme: Googlen valmis JavaScript-nappi, sama skripti omalla ulkoasulla, tai pelkkä linkki Googlen lähdeasetuksiin. Kevyin ja hallittavin on viimeinen, koska se ei lataa sivustolle mitään ylimääräistä. Tarkista ennen lisäämistä, että verkkotunnuksesi löytyy Googlen lähdevalitsimesta.
Näkyykö Preferred Sources -liikenne Google Search Consolessa?
Ei näy. Google ei erittele Search Consolessa ensisijaisista lähteistä tulevaa liikennettä eikä kerro, kuinka moni on valinnut sivustosi. Ainoa suora mittari on napin klikkausten seuranta omassa analytiikassa.
Pitääkö sivuston olla uutismedia?
Ei. Alun perin toiminto painottui Top Storiesiin ja siten uutissisältöön, mutta laajennuksen jälkeen se kattaa verkkotunnukset yleisesti. Google kuitenkin huomauttaa, etteivät harvoin päivittyvät lähteet välttämättä ole valittavissa.
Yhteenveto
Google Preferred Sources ei ole hakukoneoptimoinnin oikotie eikä mitattava liikennekanava. Se on uskollisuustyökalu, joka on vuoden 2026 aikana kasvanut uutismedioiden erikoisuudesta toiminnoksi, joka ulottuu myös Googlen tekoälyvastauksiin — ja se on toistaiseksi ainoa tapa, jolla lukija voi itse vaikuttaa siihen, mitä lähteitä tekoäly hänelle painottaa.
Jos julkaiset säännöllisesti, lisää nappi — halvalla, oikeaan paikkaan ja oikein odotuksin. Jos et julkaise säännöllisesti, ratkaise ensin se.
Jos haluat tietää, miten tekoälyhakukoneet näkevät sivustosi juuri nyt, ilmainen AI-auditointi antaa siitä konkreettisen kuvan. Ja jos kysymys on laajemmin siitä, miksi sivustosi ei näy hauissa, SEO-analyysi (97 €) käy läpi syyt yksitellen — ilman kuukausisopimusta.
Lähteet
- Google Search Central — Guide to Preferred Sources in Google Search for Web Publishers
- Google — Preferred sources (alkuperäinen julkistus)
Tilaa 15 minuutin maksuton AI-auditointi ja selvitä nykytilanteesi.
Varaa auditointi tästä →